Webinaarien antia

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa mukana olevat yritykset saivat syksyn aikana sparrausta kahden webinaarin avulla. TAMKin lehtori Antti Perälä luennoi teemoista ”Verkkonäkyvyyden kulmakivet” ja ”Verkkokaupan perustaminen käytännössä”.

Koska kyseessä on yritysryhmähanke, päädyimme siihen, että webinaarien tallennelinkit tarjotaan vain mukana olevien yritysten sekä TAMKin edustajien käyttöön. Yritykset saivat kuitenkin halutessaan vapaasti jakaa linkkejä henkilöstölleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Tähän mennessä videotallenteita on katseltu jo yhteensä yli sata kertaa. Palautteiden perusteella tiedän monine katsoneen niitä läpi jopa pariinkin kertaan.

Kiireisille yrittäjille webinaaritallenne on hyvä työkalu. Tallenteen voi aina katsoa haluamanaan ajankohtana, päivällä, illalla tai vaikka viikonloppuna.

Keräsimme palautetta videoista myös TAMKin tradenomiopiskelijoilta oppimispäiväkirjan muodossa. Tässä muutama lainaus niistä:

”Verkkokauppaan tulisi linkittää myös muuta sisältöä. Eli alussa mainitut blogi ja muut sosiaalisen median kanavat olisi syytä ottaa käyttöön. On melko epätodennäköistä, että muista verkkokaupoista pystyisi erottumaan vain tuotteilla, tarvitaan näkyvyyttä useammassa kanavassa.”

”Tämän lisäksi sivustoilla tulee asiakkaalla olla mahdollisuus antaa palautetta. Asiakaskokemuksia pitää kerätä aktiivisesti. Näitä palautteita analysoimalla voidaan kehittää verkkokauppaa taas eteenpäin. Palautteen avulla saadaan parempi tuntuma siihen mikä toimii ja mikä ei.”

”Verkkonäkyvyyden parantamiseen tuli webinaarien kautta hyviä vinkkejä ja ajatuksia. Itse painottaisin enemmän verkostoitumista erilaisissa kanavissa, sparrausta aiheen (sisällön) tiimoilta alan asiantuntijoiden kanssa ja erityisesti uskallusta näyttää omaa osaamista erilaisten sisältöjen avulla. Me suomalaiset olemme vielä hieman varovaisia ja ujojakin omien vahvuuksiemme esille tuomisessa ja jumiutuneita vielä käyttämään erilaisia vaikuttamisen kanavia. Kun on oikeasti jotain tärkeää sanottavaa, se pitäisi reilusti tuoda esille ja saada näin kiinnostusta aikaiseksi ja linkityksiä omiin kanaviin. Verkkonäkyvyyden parantaminen vaatii aikaa ja ajan hermoilla pysymistä, mutta sitähän markkinointi on!”

”Verkkomaailmassa on tärkeää, että sisältöä päivitetään ja uutta tuotetaan jatkuvasti. Jos uutta sisältöä ei julkaista, hakutulokset laskevat nopeasti. Sisällön tulee olla valittua kohderyhmää kiinnostavaa. Eli yrityksen tarpeet ja kuluttajien tarpeet määräävät verkkosivujen sisällön hyvin pitkästi.”

Hankkeen kuulumisia

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa on pohdittu kevään aikana verkkoliiketoiminnan kehittämisratkaisuja kymmenelle mukana olevalle yritykselle.

Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki yritykset ovat saaneet ratkaisuehdotuksensa ja odotamme toukokuun aikana viimeisiltäkin yrityksiltä palautetta toiminnastamme.

Tähän mennessä tullut palaute vahvistaa sen, että hanke on ollut tarpeen. Vaikka osa ratkaisuehdotuksista onkin liittynyt sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin kehittämiseen, on näiden asioiden yhteys verkkoliiketoimintaan hahmottunut monille paremmin.

Kimmo Hynynen Puuvirroista ja Kati Mäntysalmi Virhydrosta keskustelevat DigiCamp-päivänä TAMKin valmentajien Sanna SIntosen ja Antti Perälän kanssa.

Verkkokauppaa ei perusteta noin vain. Myös kotisivujen ja muun nettinäkyvyyden on oltava kunnossa . Ilman niitä kukaan ei päädy verkkokauppaan. Tämä kaikki vaatii työtä ja oikopolkuja ei ole.

Monessa yrityksessä joudutaan myös kipuilemaan sen asian kanssa, kuinka paljon osataan ja ehditään tehdä itse. Valmis verkkokauppa ei synny  ratkaisuehdotuksista – eikä sitä ylläpidetä ilman yrityksen omaa mittavaa panostusta.

On ollut mukava huomata myös se, että jatkohankkeestakin ollaan kiinnostuneita. Yritykset ovat saaneet kehitysvaihteen päälle ja kehittämistoimenpiteitä halutaan jatkaa.

Myös TAMKin työskentelytiimistä jo useampi on ollut yhteydessä ja ilmoittanut kiinnostuksestaan jatkaa aiheen parissa. Projektin aikana on syntynyt muun muassa opinnäytetyöideoita ja muitakin uusia kehitysideoita.

Entä hankkeen jälkeen?

Itseäni mietityttää tällä hetkellä se, miten verkostoa ja kehittämistä ylläpidetään hankkeen jälkeen. Nykyisessä kiireisessä yhteiskunnassa ei kehitetä liiketoimintaa vapaaehtoisvoimin, eikä toisiaan seuraavien kehittämishankkeidenkaan virta voi olla ikuinen.

Yksi vaihtoehto voisi olla verkostoituminen SOMEssa salaisessa ryhmässä, jossa toisia voitaisiin auttaa ja tsempata eteen tuelvien haasteiden yli.

Toinen vaihtoehto voisi olla kerran puolessa vuodessa järjestettävä verkostotapaaminen. Eli kokoonnuttaisiin kahvikupin ääreen miettimään uusia eteen tulleita kehittämiskohteita.

Kolmas vaihteohto voisi olla yritysten keskinäinen ostopalvelu ja yhteiset tarjouspyynnöt. Kaikki tarvitsevat käyttöönsä kuvia ja videoita. Jos niiden tekijä on yhteinen, on mahdollista saada kustannussäästöjä.

Hankkeen aikana on selvinnyt sekin, että mukana olevista yrityksistä löytyy osaavia tekijöitä. Entäs jos yritykset tiivistäisivätkin yhteistyötään ja ostaisivat palveluita toisiltaan? Samalla verkostokin pysyisi yllä ja kokemusten vaihto olisi luontevaa.

Edessä on nyt kesäloma, jolloin ei hankerintamallakaan tapahdu mitään. Jatkamme tuorein voimin elokuussa. Silloin kerromme muutamien yritysjuttujen avulla blogissamme hankkeen konkreettisista toimenpiteistä ja kehitystoimista.

Heli Antila,

projektipäällikkö

 

Konsultointia, opetusta vai puolesta tekemistä

 

 

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa tavoite on useimmiten yhtenäinen. Yritysten toimintamahdollisuuksia halutaan parantaa uudenlaisten toimintamallien kautta.

Win win -tilanteessa ammattikorkeakoulu saa puolestaan yritysmaailmasta uutta tietoa, jota se voi hyödyntää taas uusissa hankkeissa.

Hankkeiden toimintatavat saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon. Yleisimmin kehittämishankkeissa konsultoidaan tai koulutetaan, mutta olen törmännyt myös siihen, että tehdään asioita yritysten puolesta.

Vaikka tarkoitus on hyvä, se yleensä torppaa kehityksen jatkumisen hankkeen jälkeen. Kuka jatkaa asioiden tekemistä, kun projektihenkilöstö ei enää olekaan käytössä?

DigiCampistä yrityskohtaisiin ratkaisuihin

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa ajatuksena oli keskittyä konsultointiin. Suunniteltu malli käsitti yrityksille suunnatun parin päivän DigiCamp-leirin, jonka aikana etsittäisiin tiimeissä yrityskohtaisia ratkaisuehdotuksia verkkokaupan kipupisteisiin.

Kahden päivän leiri ei kuitenkaan ole pk-sektorin yrityksille ideaalisin toimintamalli. Töitä ei voi jättää seisomaan kahdeksi päiväksi. Päädyimmekin sellaiseen malliin, että järjestimme DigiCamp-puolipäiväisen, jonka jälkeen tiimimme tuottivat yrityksille väliraportit ratkaisuehdotuksista.

Halutessaan yrityksillä oli mahdollisuus korjata suunnitelmien suuntaa kommentoimalla väliraportteja. Ja näiden kommenttien ja tiimien tekemien taustaselvitysten perusteella jokainen yritys saa lopulta loppuraportin ratkaisuehdotuksineen.

Loppuraportteja emme luovutakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteisessä tilaisuudessa, vaan tapaaminen sovitaan yrityksen itsensä toivomalla tavalla. Näin kiireinen yrittäjä saa raporttinsa vaikka omassa toimistossaan tai sähköpostitse, jos aikataulujen yhteensovittaminen osoittautuu muuten hankalaksi.

Konsultoinnin hyödyt

Konsultoiva ote on hankkeen aikana näyttäytynyt hyvänä vaihteohtona. On ollut hienoa seurata, miten innovatiivisin ja aktiivisin tavoin hankkeessa mukana olevat yritykset ovat alkaneet houkutella verkkokauppansa asiakkaita sosiaalisessa mediassa.

Jokainen pienikin käyty keskustelu, analyysitulos tai ehdotus on siirtynyt oikeasti yrityksen toimintaan jo viikkoja ennen loppuraportin ehdotuksia. Ammattikorkeakoulun tiimit ovat ehdottaneet ja yritykset ovat valinneet ehdotuksista toimivimmat ja tehneet ne saman tien.

Tämä malli varmistaa sen, että kehitys jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Löydettävyys ja näkyminen avainasioina

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hanke on yllättänyt itseni myös toisella tavalla. Suunnitteluvaiheessa ajattelin, että ratkaisut keskittyisivät enemmänkin itse verkkokauppaliiketoimintaan. Koen kuitenkin ainakin osalla yrityksistä fokuksen siirtyneen löydettävyyteen ja sosiaalisessa mediassa näkymiseen.

Ja tämä ei ole mielestäni lainkaan huono asia. Vaikka itse verkkokauppaympäristö olisi kuinka huippuunsa trimmattu, eivät rahahanat ala automaattisesti juosta, jos kukaan ei kauppaa muiden seasta edes löydä. On hienoa huomata, että hankkeen yritykset ovat sisäistäneet myös tämän näkökulman ja alkaneet toimia kokonaisvaltaisesti.

Kevään aikana kaikki yritykset saavat ratkaisuehdotuksensa. Syksyllä järjestämme vielä yhden iltatilaisuuden, jossa keräämme seurantavaiheen kokemuksia, palautetta ja vinkkejä mahdollisia jatkohankkeita varten.

Heli Antila

projektipäällikkö, Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla