Konsultointia, opetusta vai puolesta tekemistä

 

 

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa tavoite on useimmiten yhtenäinen. Yritysten toimintamahdollisuuksia halutaan parantaa uudenlaisten toimintamallien kautta.

Win win -tilanteessa ammattikorkeakoulu saa puolestaan yritysmaailmasta uutta tietoa, jota se voi hyödyntää taas uusissa hankkeissa.

Hankkeiden toimintatavat saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon. Yleisimmin kehittämishankkeissa konsultoidaan tai koulutetaan, mutta olen törmännyt myös siihen, että tehdään asioita yritysten puolesta.

Vaikka tarkoitus on hyvä, se yleensä torppaa kehityksen jatkumisen hankkeen jälkeen. Kuka jatkaa asioiden tekemistä, kun projektihenkilöstö ei enää olekaan käytössä?

DigiCampistä yrityskohtaisiin ratkaisuihin

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa ajatuksena oli keskittyä konsultointiin. Suunniteltu malli käsitti yrityksille suunnatun parin päivän DigiCamp-leirin, jonka aikana etsittäisiin tiimeissä yrityskohtaisia ratkaisuehdotuksia verkkokaupan kipupisteisiin.

Kahden päivän leiri ei kuitenkaan ole pk-sektorin yrityksille ideaalisin toimintamalli. Töitä ei voi jättää seisomaan kahdeksi päiväksi. Päädyimmekin sellaiseen malliin, että järjestimme DigiCamp-puolipäiväisen, jonka jälkeen tiimimme tuottivat yrityksille väliraportit ratkaisuehdotuksista.

Halutessaan yrityksillä oli mahdollisuus korjata suunnitelmien suuntaa kommentoimalla väliraportteja. Ja näiden kommenttien ja tiimien tekemien taustaselvitysten perusteella jokainen yritys saa lopulta loppuraportin ratkaisuehdotuksineen.

Loppuraportteja emme luovutakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteisessä tilaisuudessa, vaan tapaaminen sovitaan yrityksen itsensä toivomalla tavalla. Näin kiireinen yrittäjä saa raporttinsa vaikka omassa toimistossaan tai sähköpostitse, jos aikataulujen yhteensovittaminen osoittautuu muuten hankalaksi.

Konsultoinnin hyödyt

Konsultoiva ote on hankkeen aikana näyttäytynyt hyvänä vaihteohtona. On ollut hienoa seurata, miten innovatiivisin ja aktiivisin tavoin hankkeessa mukana olevat yritykset ovat alkaneet houkutella verkkokauppansa asiakkaita sosiaalisessa mediassa.

Jokainen pienikin käyty keskustelu, analyysitulos tai ehdotus on siirtynyt oikeasti yrityksen toimintaan jo viikkoja ennen loppuraportin ehdotuksia. Ammattikorkeakoulun tiimit ovat ehdottaneet ja yritykset ovat valinneet ehdotuksista toimivimmat ja tehneet ne saman tien.

Tämä malli varmistaa sen, että kehitys jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Löydettävyys ja näkyminen avainasioina

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hanke on yllättänyt itseni myös toisella tavalla. Suunnitteluvaiheessa ajattelin, että ratkaisut keskittyisivät enemmänkin itse verkkokauppaliiketoimintaan. Koen kuitenkin ainakin osalla yrityksistä fokuksen siirtyneen löydettävyyteen ja sosiaalisessa mediassa näkymiseen.

Ja tämä ei ole mielestäni lainkaan huono asia. Vaikka itse verkkokauppaympäristö olisi kuinka huippuunsa trimmattu, eivät rahahanat ala automaattisesti juosta, jos kukaan ei kauppaa muiden seasta edes löydä. On hienoa huomata, että hankkeen yritykset ovat sisäistäneet myös tämän näkökulman ja alkaneet toimia kokonaisvaltaisesti.

Kevään aikana kaikki yritykset saavat ratkaisuehdotuksensa. Syksyllä järjestämme vielä yhden iltatilaisuuden, jossa keräämme seurantavaiheen kokemuksia, palautetta ja vinkkejä mahdollisia jatkohankkeita varten.

Heli Antila

projektipäällikkö, Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla

 

 

Valmentajat tapaavat yrityksiä ja opiskelijoita Camp-päivässä

Ensimmäinen Camp-päivä pidettiin Virroilla Nuorisokeskus Marttisessa  laskiaistiistaina 13. helmikuuta. Me tiimien valmentajat ajelimme paikan päälle aamuhämärissä Tampereelta yhdessä neljän media-alan opiskelijan kanssa. Odotimme tietysti innolla Verkkovirtaa-hankkeessa olevien yritysten edustajien tapaamisia ja sitä, että saamme kuulla livenä heidän tarpeitaan kehittää omia verkkopalvelujaan.

Aamupäivän aikana pidimme myös omat alustuksemme. Antti kertoi internet-näkyvyyden perusteista. Helenan esitys Verkkoliiketoiminnan monet muodot kuvasi digitalisaation kehitystä ja ennakoi tulevaa suhteessa asiakkaan käyttäytymiseen ja ansaintamallien innovointiin.  Sanna toi esille verkkonäkyvyyteen ja soisaaliseen mediaan liittyviä näkökulmia sekä haasteita.

Iltapäivä lumisessa idyllisessä maalaismaisemassa jatkui tiimien ja valmentajien yhteistyöskentelynä.  Saimme tutustua upeisiin ja osaaviin opiskelijoihin TAMKin Virtain ja TAMKin Mänttä-Vilppulan koulutuksista. Opiskelijat olivat asiantuntevasti työstäneet jo yrityksiltä saatuja verkkokaupan ja sosiaalisen median kehitystoiveita ja -tarpeita.

Helmi-maaliskuun aikana, ennen seuraavaa tapaamista, yritysten kehitystoiveiden toteuttaminen jatkuu prosessityöskentelynä. Yhteyttä pidetään muun muassa Skype-keskusteluin . Seuraava Camp-päivä pidetään Virroilla 27. maaliskuuta. Kiitokset myös projektipäällikölle Helille Campin järjestämisestä ja vetovastuusta.

Teksti:
Antti Perälä, TAMK Media & Arts
Helena Tirronen, TAMK TKI-palvelut
Sanna Sintonen, TAMK kehittäminen, Floworks