Konsultointia, opetusta vai puolesta tekemistä

 

 

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa tavoite on useimmiten yhtenäinen. Yritysten toimintamahdollisuuksia halutaan parantaa uudenlaisten toimintamallien kautta.

Win win -tilanteessa ammattikorkeakoulu saa puolestaan yritysmaailmasta uutta tietoa, jota se voi hyödyntää taas uusissa hankkeissa.

Hankkeiden toimintatavat saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon. Yleisimmin kehittämishankkeissa konsultoidaan tai koulutetaan, mutta olen törmännyt myös siihen, että tehdään asioita yritysten puolesta.

Vaikka tarkoitus on hyvä, se yleensä torppaa kehityksen jatkumisen hankkeen jälkeen. Kuka jatkaa asioiden tekemistä, kun projektihenkilöstö ei enää olekaan käytössä?

DigiCampistä yrityskohtaisiin ratkaisuihin

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa ajatuksena oli keskittyä konsultointiin. Suunniteltu malli käsitti yrityksille suunnatun parin päivän DigiCamp-leirin, jonka aikana etsittäisiin tiimeissä yrityskohtaisia ratkaisuehdotuksia verkkokaupan kipupisteisiin.

Kahden päivän leiri ei kuitenkaan ole pk-sektorin yrityksille ideaalisin toimintamalli. Töitä ei voi jättää seisomaan kahdeksi päiväksi. Päädyimmekin sellaiseen malliin, että järjestimme DigiCamp-puolipäiväisen, jonka jälkeen tiimimme tuottivat yrityksille väliraportit ratkaisuehdotuksista.

Halutessaan yrityksillä oli mahdollisuus korjata suunnitelmien suuntaa kommentoimalla väliraportteja. Ja näiden kommenttien ja tiimien tekemien taustaselvitysten perusteella jokainen yritys saa lopulta loppuraportin ratkaisuehdotuksineen.

Loppuraportteja emme luovutakaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteisessä tilaisuudessa, vaan tapaaminen sovitaan yrityksen itsensä toivomalla tavalla. Näin kiireinen yrittäjä saa raporttinsa vaikka omassa toimistossaan tai sähköpostitse, jos aikataulujen yhteensovittaminen osoittautuu muuten hankalaksi.

Konsultoinnin hyödyt

Konsultoiva ote on hankkeen aikana näyttäytynyt hyvänä vaihteohtona. On ollut hienoa seurata, miten innovatiivisin ja aktiivisin tavoin hankkeessa mukana olevat yritykset ovat alkaneet houkutella verkkokauppansa asiakkaita sosiaalisessa mediassa.

Jokainen pienikin käyty keskustelu, analyysitulos tai ehdotus on siirtynyt oikeasti yrityksen toimintaan jo viikkoja ennen loppuraportin ehdotuksia. Ammattikorkeakoulun tiimit ovat ehdottaneet ja yritykset ovat valinneet ehdotuksista toimivimmat ja tehneet ne saman tien.

Tämä malli varmistaa sen, että kehitys jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Löydettävyys ja näkyminen avainasioina

Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla -hanke on yllättänyt itseni myös toisella tavalla. Suunnitteluvaiheessa ajattelin, että ratkaisut keskittyisivät enemmänkin itse verkkokauppaliiketoimintaan. Koen kuitenkin ainakin osalla yrityksistä fokuksen siirtyneen löydettävyyteen ja sosiaalisessa mediassa näkymiseen.

Ja tämä ei ole mielestäni lainkaan huono asia. Vaikka itse verkkokauppaympäristö olisi kuinka huippuunsa trimmattu, eivät rahahanat ala automaattisesti juosta, jos kukaan ei kauppaa muiden seasta edes löydä. On hienoa huomata, että hankkeen yritykset ovat sisäistäneet myös tämän näkökulman ja alkaneet toimia kokonaisvaltaisesti.

Kevään aikana kaikki yritykset saavat ratkaisuehdotuksensa. Syksyllä järjestämme vielä yhden iltatilaisuuden, jossa keräämme seurantavaiheen kokemuksia, palautetta ja vinkkejä mahdollisia jatkohankkeita varten.

Heli Antila

projektipäällikkö, Verkkovirtaa Ylä-Pirkanmaalla