Sisältömarkkinointi. Löytyykö miellyttävä yllätys?

Tarkastelen blogissani sisältömarkkinointia, jota pidetään yhtenä verkon löydettävyyden kolmesta kulmakivestä. Kaksi muuta ovat hakukonenäkyvyys ja mainonta. Tässä puhutaan siitä mitä tapahtuu verkkoliiketoiminnassa sen jälkeen kun yrityksellä on olemassa verkkosivut. Asiakkaat löytävät sivut, mutta käyvät niillä vain hetken vilkaisemassa niitä.  Ostaminen  yrityksen verkkokaupassa ei varsinaisesti lisäänny, vaikka yritys mainostaa itseään ahkerasti. Yksi syy siihen saattaa piillä verkkosivujen sisällössä.

Digiaikana verkossa tarjoillaan asiakkaalle paljon vaihtoehtoja ja samankaltaisia tuotteita. Kuinka asiakas löytää yrityksenne ja kiinnostuu juuri tuotteistanne ja palveluistanne? On huomattu, että hinta ei ole aina ratkaisevaa tekijä. Vastaus saattaa löytyä sisältömarkkinoinnissa.

Mitä sisältömarkkinointi tarkoittaa?

Keronen ja Tanni (2017) määrittelevät sisältömarkkinoinnin seuraavasti: ”Sisältömarkkinointi on sisältöstrategian linjausten tavoitteellista toteuttamista ja juuri tiettyyn asiakkkaaseen vaikuttamista tarkasti harkituilla sisältölähdöillä juuri oikeissa kanavissa ja oikeilla sisältölajeilla suhteessa asiakkaan matkaan.

Kun yritys on kartoittanut markkinat, tehnyt asiakassegmentointia ja valinnut juuri sopivia markkinointikanavia, mukaan lukien SOME-kanavat, on aika pohtia, millä sisällöillä tulee markkinoida asiakkaille omia tuotteita ja palveluita. Sisältömarkkinoinnin käsitteeseen liittyy asiakasymmärrys eli mitä sisällöissä tuotetaan, kenelle ne suunnataan ja missä kanavissa ne jaetaan. Sisältömarkkinoinnin tärkein tehtävä on yrityksen vaikuttavuuden kasvattaminen halutuissa kohderyhmissä. Sisältömarkkinoinnin avulla luodaan asiakkaalle arvo ja miellyttävä palvelukokemus asiakas huomioiden. Sisältömarkkinointi ei kuitenkaan ole pelkkiä blogeja, videoita, artikkeleita tai irrallisia markkinointikampanjoita. Asiakkaat käyttävät verkon monikanavaisuutta tutustumis- ja ostovaiheessa.  Jokaisessa vaiheessa on mahdollista johtaa asiakasta ja vaikuttaa ostopäätökseen, tällöin pitää vain tuntea hyvin asiakkaan motivaatio ja tarpeet. Sisältömarkkinoinnissa on tärkeä:

  • segmentoida asiakkaat tavalla, joka mahdollistaa kohdennettujen sisältöjen suunnittelun
  • puhutella asiakkaita ja luoda erottuva ja merkityksellinen tarina
  • jakaa sisältö niihin kanaviin joissa asiakkaat ovat
  • varmistaa sisältöpolun jatkuminen kauppaan saakka
  • ottaa huomioon sisällöillä myös nykyisiä asiakkaita (https://differo.fi/tietopankki/)

Sisällöntuotannossa pitää ottaa huomioon tekstin muoto, kuvat, videot ja internetin tekniset ominaisuudet.

Tarkoitus on luoda teknisesti toimiva ja kiinnostava sisältö, jota lukija haluaa myös jakaa. Markkinoinnin näkökulmasta tämä jakaminen pitää tehdä helpoksi ja palkitsevaksi.

Kotipolku-palvelu

Sisältömarkkinointia on mielestäni taidokkaasti hyödynnetty Rudus-yrityksen verkkosivuilla (http://www.rudus.fi/kotipolku), jossa asiakasta ohjataan eteenpäin kolmen varsin yksinkertaisen kysymyksen avulla. Vastauksien jälkeen sivut tarjoavatkin jo ratkaisuja asetetujen ehtojen pohjalta. Sisältömarkkinointia on selvästi hyödynnetty tuottamalla verkkosivuille asiakkaan tarpeista lähtevää sisältöä, joka syventää hänen tietämystään. Tiedonhaku on järjestelmällistä, se etenee loogisesti ja  päätyy tiettyyn lopputulokseen. Palvelukokemus on kertakaikkiaan miellyttävä ja luo mahdollisuuden palata sivuille uudestaan. Koko prosessin asiakkaan huomion herättämisestä ostokseen asti kaikkine vaiheineen pitää olla toimiva, helposti ymmärrettävä  ja kiinnostava. Osuvan sisältömarkkinoinnin vaikuttavuus asiakkaaseen on pitkä.

Sisällä on yllätys

Pian lähestyvän pääsiäisen innoittamana ajattelen, että sisältömarkkinointia voisi kuvailla kaupoissa tarjolla olevan suklaamunan avulla. Suklaamunan pakkaus, tässä tapauksessa tinapaperin kuviointi, on ensimmäinen asia, johon asiakas kiinnittää huomiota. Pakkaus on tärkeä, koska erään tutkimuksen mukaan tuotteella on neljä sekuntia aikaa lyödä itsensä läpi asiakkaan tehdessä valintoja. Pakkausta voi verrata yrityksen verkkosivuihin, joiden pitää herättää asiakkaan huomio ja kiinnostus.

Seuraavaksi asiakas käsittelee sivun tarjoamia tuotteita, palveluita ja tietoja sekä sitä kuinka kiinnostavia ja puhuttelevia sisältöjä on olemassa. Niitä voi verrata yllätysmunan suklaakuoreen. Suklaa jo itsessään herättää monissa intohimoja, mutta vieläkin tärkeämpää on suklaamunan sisältä löytyvä yllätys. Jos sisältö on mielenkiintoinen, asiakkaalle jää positiivinen kokemus  koko prosessista. Odotus palkitaan ja se antaa asiakkaalle motiivin palata tulevaisuudessa uudestaan.

 

 

Mukavien yllätysten täyttämää pääsiäistä!

 

 

Elizaveta Huhtala
2. vuoden opiskelija
Liiketalous
TAMK, Virrat

 

 

Verkkokauppa-työpaja Keuruulla

https://www.jyu.fi/digipolku/tapahtumat/verkkokauppa-tyopaja-keuruulla

 

Ilmainen työpaja antaa kokonaiskuvan verkkokauppayrittäjyydestä.       Luento-osuudessa asiantuntija kertoo esimerkiksi, mitä on otettava huomioon ennen verkkokaupan perustamista ja millaisia verkkokaupparatkaisuja on olemassa.

 

Tilaisuuden järjestää Jyväskylän yliopiston Digipolku (Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku) -hanke, joka edistää Keski-Suomen maaseudun yritysten digiloikkaa. Hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitus, Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020), Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jämsek Oy, Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Kehittämisyhtiö Witas Oy, SSYP kehitys Oy, Ääneseudun kehitys Oy, Hankasalmen, Joutsan, Kannonkosken, Karstulan, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat.

 

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa

Tänä päivänä sosiaalinen media eli some on osa myös yritysten elämää mitä suuremmassa määrin. Olenpa joskus kuullut pohdittavan, että mahdatko olla olemassa, jos et ole somessa? Some ja sen eri kanavat ovat loistava paikka myös yrityksen markkinoinnille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että saadaksesi parhaan mahdollisen hyödyn irti, kannattaa siihen panostaa ihan oikeasti! Vähän sinne päin ja vasemmalla kädellä tehtynä siitä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässäpä ajatuksia siihen, mitä sitten kannattaa tehdä.

 

Ihan ensimmäiseksi kannattaa valita kanavansa huolella ja opetella käyttämään niitä. Jos kokemuksesi somesta on lapsesi näyttämä kuva Instagramissa, kannattaa aloittaa yhdestä kanavasta. Jos käyttäminen tuntuu vaikealta, on hyvä tutustua kanavan omiin ohjeisiin, googlettaa tai pyytää apua, vaikka ihan ammattilaiselta! Vinkkinä some-kanavan valintaan: kannattaa pohtia omaa yritystä ja sen asiakkaita, mistä heidät löytää? Ison teollisuusyrityksen asiakkaat löytyvät varmasti eri kanavista kuin yksin tekevän käsityöläisyrittäjän. Kun huomaat hallitsevasi valitsemasi kanavan, eikä sen päivittäminen tunnu ylivoimaiselta tehtävältä, voit ottaa rinnalle toisen. Tässä muuten helpottaa se, että eri kanavat voivat keskustella myös keskenään eli esimerkiksi Instagramissa jakamasi kuva on helposti jaettavissa myös Facebookissa.

 

Kun kanava on valittu ja sinne luotu oma sivu, jossa on ajantasaiset tiedot ja kuvat yrityksestä, on seuraava askel alkaa luomaan sisältöä. Some on hyvä kanava tuoda esille omaa persoonaa, yritystä, sen tuotteita ja arvoja jne. Kun haluat viestiä asiakkaillesi jotain somen kautta, hyvä näkökulma voisi olla se, mikä asiakkaitasi kenties kiinnostaisi. Ja kannattaa muistaa, että myös somessa pätee tekijänoikeudet ja esimerkiksi kuvien julkaisuun muista ihmisistä täytyy olla lupa.

 

Hyvä, ensimmäinen päivitys tehty, koska pitäisi tehdä seuraava? Oletko koskaan vieraillut vaikkapa jonkun yrityksen Facebook-sivuilla, joissa viimeisen päivitys on vuodelta 2015? Tuleeko mieleesi, että mahtaako yritys olla edes toiminnassa enää? Tästä on helppo päätellä, että kerran vuodessa ei ehkä ole optimaalisin päivitysväli. Entäpä kerran kuukaudessa? Kuukaudessa ehtii tapahtumaan yhtä ja toista ja asiakkaasi saattavat mennä menojaan ja unohtaa sinut. Kerran viikossa? Nyt alkaa jo polttaa. Miltä vaikuttavat he, jotka päivittävät monta kertaa päivässä? Se saattaa jo ärsyttää…

 

Erittäin tärkeänä asiana on huomioida, että some toimii vuorovaikutuksessa. Mikä on siis sen paras ja pahin puoli. Parasta varmasti on se, että sitä kautta pystyt helposti kommunikoimaan asiakkaittesi kanssa, voit kysellä heidän mielipiteitään ja saat hyvää palautetta, joka näkyy kaikille ja toimii loistavana referenssinä. Ja se pahin puoli on varmasti myös se kommunikointi. Sikäli mikäli asiakkaasi on tyytymätön, on myös se helppo tuoda ilmi somessa ja siten, että kaikki sen näkevät. Ja mitä huonompi kokemus, sitä suurempi levikki, yleensä. Oli kyseessä sitten yhteydenotto tai hyvä tai huono palaute, tärkein asia on reagoida mahdollisimman pian. Pahin vaihtoehto on olla reagoimatta ollenkaan. Mietipä seuraavaa: ostat jostain viallisen tuotteen ja teet reklamaation, johon kukaan ei koskaan vastaa… Samalla tavalla toimii myös some. Reagoi siis nopeasti sekä positiiviseen että negatiiviseen. Eri medioissa on paljon tarinoita, joissa yritysten saamaan negatiiviseen palautteeseen on reagoitu nopeasti ja se onkin kääntynyt sekä asiakkaan että yrityksen onneksi.

 

Lopuksi vielä viimeinen vinkki-viitonen. Yrittäjänä kannattaa pohtia tavoitteita myös somen osalta. Miksi olet siellä? Mitä siltä haluat? Mikä on tavoitteesi? Some-kanavissa on iso määrä erilaisia mittareita, joiden avulla pysyt kärryillä siitä mitä siellä tapahtuu. Helposti saat selville seuraajiesi ja tykkäysten määrän, kuinka moni on nähnyt päivityksesi jne. Kun ensimmäinen some-kanava on hallussa, kannattaa siis tutustua myös analytiikkaan, joka helpottaa tavoitteiden määritystä ja niiden seuraamista. Ja tässä sama juttu kuin alussa, jos et osaa tai löydä itse, pyydä apua!

 

Sinikka Piittala, Tradenomi-opiskelija, TAMK Virrat